M. A. Castrénin seuran sukukansapäivä

Kino Fenno-Ugrica III: Sukukansojen poluilla

(ovet avautuvat klo 13.00)

Kahvitarjoilua varten ilmoittautuminen tapahtumaan viimeistään 27.9.2026: marja.lappalainen@macastren.fi tai puh. 050 543 6888.

KLO 13.30

ALKUSANAT JA JOHDATUSTA ELOKUVIIN. Toimittaja, tietokirjailija ja elokuvien ohjaaja Hannu Hyttinen.

KYMMENEN IHMISEN KANSA. Liiviläiset, 1995. Kesto 28 min.

Latvian Kuurinmaan niin sanotulla Liivinrannalla 1990-luvun alkupuolella kuvattu dokumentti kertoo kuolevasta kielestä. Riiassa asuva liiviläinen Paulīne Kļaviņa viettää kesää vanhassa kotitalossaan Liivinrannalla. Hänen ainoa liivinkielinen juttukaverinsa rantakylissä on Viktor Berthold, eikä Riiassakaan heitä enää monta ole. Viimeiset äidinkieliset liiviläiset kuolivat vuoden 2010 vaiheilla.

MUMMOJEN KANSA. Vatjalaiset, 1997. Kesto 27 min.

Vatjalaiset ovat ikiajat asuttaneet aluetta, joka on Itämeren rannikolla muutaman kymmenen kilometriä itään Viron ja Venäjän rajasta. 1990-luvun puolimaissa he olivat jo jääneet noin viidenkymmenen ikääntyneen henkilön kansansiruksi alueelleen. Laukaansuun eli Ust-Lugan suurta satamaa alettiin rakentaa vatjalaisalueelle kohta dokumentin kuvaamisen jälkeen.

METSÄKYLIEN KANSA. Vepsäläiset, 1998. Kesto 27 min.

Pieni Vepsän kansa asuu kylissä Äänisen lounais- ja eteläpuolella. Kaikkein kylien välillä ei ole edes tieyhteyttä. Yhteydenpito kylien kesken on siksi ollut vaikeata. Kaiken lisäksi 1960-luvulla toteutettu elinkelvottomien kylien lakkautusohjelma on iskenyt rankasti vepsäläiskyliin. Dokumentti kertoo vepsäläisistä, jotka kieltäytyivät kaikesta huolimatta lähtemästä kodeistaan tai jotka yrittävät herättää kuolleita kyliä eloon.

KLO 15.30–16.00 KAHVITAUKO

KLO 16.00

JOHDATUSTA ELOKUVIIN

JOKIVARSIEN KANSA. Komilaiset, 2000. Kesto 29 min. 

Komilaisten eli komien perinteiset asuinseudut ovat Euroopan koilliskolkassa lähellä Ural-vuoristoa. Alueen historia on traaginen. Komissa oli Stalinin aikaan enemmän pakkotyöleirejä kuin missään muualla Neuvostoliitossa. Ainakin vielä 1990-luvun lopulla komin kieli oli vielä voimissaan Nemdinissä, jossa elokuvan päähenkilöt asuvat. Jopa kylään muuttaneiden venäläisten perheiden lapset oppivat vielä komin kieltä. Kylään muutti 1930-luvulla myös suomalaisia, jotka olivat lähteneet Neuvostoliittoon rakentamaan parempaa maailmaa.

KULLERONKUKKIEN KANSA. Udmurtit, 2005. Kesto 29 min.

Volgan suuren mutkan koillispuolella asuvat udmurtit ovat kohtalaisen suuri uralilainen kansa Venäjällä. Heitä oli elokuvan kuvausaikaan 2000-luvun alussa puolisen miljoonaa, noin kolmannes Udmurtian asukkaista. Alkuasukkaiden kieli on Udmurtiassakin koetuksella. Dokumentin päähenkilö, nuori udmurttinainen Nadežda Ptšelovodova kertoo, että hänen lastentarhassaan lapset ja hoitajat olivat kaikki udmurtinkielisiä, mutta tarhan kieli oli silti venäjä. Udmurttien pakkokäännyttäminen kristinuskoon alkoi vasta 1740-luvulla. Heidän perinteisistä uskonnoistaan on jäänyt vaikutteita udmurttien kulttuuriin, legendoihin  ja satuihin.

KLO 17.30 PÄÄTÖS

M. A. CASTRÉNIN SEURAN SUKUKANSAPÄIVIÄ JO  35  VUOTTA – LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Kino Engelin molempiin saleihin sekä aulaan on esteetön pääsy (lukitulla) hissillä. Molemmissa saleissa on tilaa yhdelle pyörätuolille. Ilmoitathan pyörätuolista etukäteen niin henkilökunta tietää tulla avaaman hissin: info@cinemamondo.fi tai puh. 0201 555 801. www.kinoengel.fi