Suomalais-ugrilainen kansainvälinen kulttuuriyhteistyö

Projektiavustukset suomalaisille toimijoille

Hakuaika: 17.12.2025–31.1.2026

Avustuksen käyttöaika: 1.1.2026-31.12.2026

Suomalaiset toimijat voivat hakea avustusta pääasiassa Viroon suuntautuviin suomalais-ugrilaista kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä edistäviin projektikohtaisiin yhteistyöhankkeisiin. Avustuksia ei myönnetä hakijan vuotuiseen perustoimintaan.

Kohderyhmät ja kuvaus

Avustus on tarkoitettu suomensukuisten kielten ja kulttuurien parissa yhteistyötä tekeville oikeuskelpoisille yhteisöille ja säätiöille. Avustusta ei myönnetä yksityishenkilöille eikä työryhmille. Avustusta ei myönnetä myöskään oppilaitoksille, kunnille tai kuntayhtymille eikä valtion virastoille, laitoksille tai keskuksille, mitkä tahot voivat kuitenkin olla hakijan yhteistyökumppaneina tai toiminnan kohteina.

Avustettavien hankkeiden tulee perustua suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurien ja kielten ylläpitoon ja kehittämiseen sekä yhdessä pääasiassa Virossa toimivien ja kotimaisten kansalaisjärjestöjen kanssa suomalais-ugrilaisen kulttuurialan kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen.

Tavoitteena on edistää suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuuriperinnön kartuttamista, säilyttämistä, välittämistä ja hyödyntämistä. Hankkeilla tuetaan kulttuurien välistä vuoropuhelua, pidetään suomalais-ugrilaista kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä elinvoimaisena ja kehitetään sitä vastaamaan uusien sukupolvien tarpeita.

Hakijan tulee noudattaa EU-linjauksia koskien Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa: kaikki kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät yhteydet Venäjälle ovat keskeytyksissä.

Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Avustuksen kohteena olevan toiminnan tarpeellisuus, tärkeys ja merkittävyys tulee perustella huolellisesti hakemuksessa.

Avustuksiin sovellettavat säädökset

Avustusta ei myönnetä, mikäli hakemus ei saavu M. A. Castrénin seuraan määräaikaan mennessä tai se on puutteellinen.

Avustusta ei myönnetä, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan aiemmin saamiensa avustusten käytöstä.

Ohjeet

Avustusta haetaan kirjallisesti M. A. Castrénin seuran lomakkeella (liite), joka lähetetään liitteineen sähköpostitse M. A. Castrénin seuraan (marja.lappalainen[a]macastren.fi). Koko hakemus liitteineen tulee yhdistää yhdeksi pdf-tiedostoksi. Mikäli hankkeita on useampia, jokaisesta hankkeesta on tehtävä erillinen hakemus.

Hakemuksen liitteet

1. Avustettavaa hanketta koskeva konkreettinen ja yksityiskohtainen suunnitelma, joka sisältää toteutusaikataulun.

2. Erittely hankkeen kokonaiskustannuksista ja hankkeesta saatavista tuloista sekä arvio kustannusten ajoittumisesta neljännesvuoden tarkkuudella. Omarahoitus ja muut samaa tarkoitusta varten saadut ja haetut avustukset.

3. Tuloslaskelma ja tase edelliseltä tilikaudelta.

4. Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (säätiö- tai yhdistysrekisteriote).

Avustuksiin käytettävissä oleva määräraha tarkentuu myöhemmin. Päätökset pyritään tekemään helmikuussa 2026. Hakijoille ilmoitetaan päätöksistä kirjallisesti.

Lisätietoja ja hakulomake: http://www.macastren.fi/apurahat

SUKUKANSAPÄIVÄ TIEDEKULMAN STAGELLA

maanantai 20.10.2025 klo 17.00–19.00
Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki (striimataan)

Paneelikeskustelussa ovat äänessä tämän päivän tiedonvälittäjät haastattelijanaan toimittaja Kirsikka Moring.

Kaikki virallinen yhteydenpito yhteistyöhankkeineen Venäjälle on ollut keskeytyksissä runsaan kolmen ja puolen vuoden ajan. Mitä suomalais-ugrilaisille kuuluu, meiltä kysytään jatkuvasti.

Tiedekulman lavalle nousevat toimittajat Jenni Jeskanen (Helsingin Sanomat), Heikki Heiskanen (Yleisradio) sekä strategiajohtaja Antti Helanterä (ulkoministeriö) kertomaan ajoistaan Venäjällä ennen ja jälkeen rajan sulkeutumisen. Väitöskirjatutkija Tomi Koivunen (Turun yliopisto) tuo paneeliin tuoreet terveiset elokuussa Virossa järjestetystä kansainvälisestä fennougristikongressi CIFUsta.

Tervetuloa!

Elias Lönnrotin satuja

Torstai 14.8. klo 15.00

Lönnrotin terassi, Lönnrotin puistikko, Lönnrotinkatu 5-7, Helsinki

Kirjailija Niklas Bengtsson kertoo keväällä ilmestyneestä kirjastaan Satuja ja sananlaskuja: Elias Lönnrotin satuja (Aviador). Tilaisuuden avaa M. A. Castrénin seuran puheenjohtaja Maari Kallberg ja kirjailijaa haastattelee kustantaja Vesa Tompuri (Aviador).

Yhteistyössä Helsingin Kaupunkitilat ja Helsinki, Aviador, M. A. Castrénin seura.

Niklas Bengtsson: Satuja ja sananlaskuja - Elias Lönnrotin satuja. 224 s. Nid. ISBN 9789523813298. Aviador 2025.

Elias Lönnrotin keräämät, suomentamat ja julkaisemat sadut ovat olleet pitkään unohduksissa. Siksi Satuja ja sananlaskuja perehdyttää lukijat etenkin Kalevalasta tunnetun suurmiehen satutuotantoon.

Satuja taustoitetaan käsittelemällä Lönnrotin omaa lehteä eli Mehiläistä sekä Lönnrotin väitöskirjaa. Molemmat kanavat tarjosivat Lönnrotille väylän varhaisen satukirjallisuuden julkaisemiselle.

Lönnrot välitti antiikin faabeliperinnettä ja kansansatuja suomalaiseen kirjalliseen kulttuuriin. Hänen satusuomennoksensa eivät olleet pelkkiä käännöksiä sillä hän elävöitti faabeleita suomalaisilla sananlaskuilla.Tällä ratkaisulla Lönnrot kotoutti antiikin klassikot ja liitti ne suomalaisen kansanperinteen jatkumoon.

Satuja ja sananlaskuja – Elias Lönnrotin satuja on ennenäkemätön tietokirja Lönnrotin vahvasta vaikutuksesta suomalaiseen satuperinteeseen. Teos sisältää Lönnrotin satuja sekä alkuperäisessä muodossaan että nykykielelle muokattuna sekä osin myös vepsän kielellä.

Tänä keväänä pidetään kaksi lukupiiriä huomioimalla Virolaisen kirjan 500-vuotisjuhlavuotta 2025, Viron äidinkielen päivää 14.3. ja vepsän kielen päivää 20.4.

13.3. klo 18.00 viron lukupiiri suomentaja, tietokirjailija Hannu Oittisen johdolla kirjana Sinisild/Sinisilta (IlmaPress, 2021).

9.4. klo 18.00 vepsän lukupiiri  toiminnanjohtaja Olga Zaitsevan (Juminkeko) johdolla kirjana Virantanaz - vepsän eepos suomeksi ja vepsäksi (Juminkeko, 2012).

Lukupiiri on maksuton ja kaikille avoin vapaamuotoinen ja mukava hetki hyvässä seurassa hyvän kirjallisuuden parissa, luonnollisesti pienen tarjoilun lomassa! Osallistuminen ei edellytä kirjan lukemista, voi tulla myös kuuntelemaan tai keskustelemaan.

Reijo Roos ja Mari-Liis Roos: Sinisild/Sinisilta. Runot ovat suomentaneet Merja Aho, Raija Hämäläinen, Anna Kyrö, Hanna Pippuri, Juhani Salokannel, Annamari Typpö ja Hannu Oittinen. ISBN 987-9949-7400-3-1. IlmaPress, 2021.

Sinisild/Sinisilta on viron- ja suomenkielinen runokokoelma, joka kertoo tunnettujen virolais-kirjailijoiden Suomi-kokemuksista ja -muistoista. Runokokoelma jatkaa pitkin Lydia Koidulan ikuiseksi lanseeraamaa Suomen siltaa ollen yksi kiintopiste Viron ja Suomen yhteisellä runokentällä. Kirjan on koostanut Tallinnassa asuva runoilija Reijo Roos ja  toimittanut Mari-Liis Roos.

Kirjan runoilijat ovat Kai Aareleid, Eda Ahi, Veiko Belials, Maimu Berg, Contra, Adam Cullen, Heidi Iivari, Mihkel Kaevats, Kädi Kallau, Jan Kaus, Mika Keränen, (:)kivisildnik, Veronika Kivisilla, Lydia Koidula, Asko Künnap, Eeva Park, Jürgen Rooste, Karl Martin Sinijärv, Triin Soomets, Triin Tasuja, Elo Viiding ja Kauksi Ülle.

Kirjaa on saatavissa jo etukäteen  M. A. Castrénin seurasta 5 €:n hintaan.

Nina Zaitseva: Virantanaz - vepsän eepos suomeksi ja vepsäksi. Vepsästä suomentaneet Olga Zaitseva ja Markku Nieminen. ISBN/ISSN 978-952-5385-75-5. Juminkeko, 2012.

Vepsäläisten myyttien, legendojen, satujen, laulujen, itkuvirsien sekä eeppisen ja lyyrisen runouden pohjalta luotu Viratanazissa kuuluu Vepsän kansan historia ja ikiaikainen yhteys luontoon. Vepsän kielen katsotaan olevan lähinnä ns. kantasuomea, ja suomalainenkin voi paikoitellen ymmärtää vepsää.

Kielitieteilijä, runoilija, filol. tri Nina Zaitseva kirjoittaa vepsäksi ja tekee käännöksiä. Häneltä on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa ja vepsäläinen eepos Virantanaz. Nina Zaitseva on luonut vepsän kielen oppikirjoja kouluja ja korkeakouluja varten, toimittanut vepsänkielisiä kirjoja ja kääntänyt vepsäksi mm. Kalevalan.

Vepsä kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan. Vepsän kieltä äidinkielenään puhuvia on vuoden 2021 väestölaskennan mukaan noin 1100 kun vielä vuonna 1989 heitä laskettiin olevan noin 6200. Vepsän kieli luetaan uhanalaisiin kieliin.

Eeposta ja muutakin vepsänkielistä kirjallisuutta saatavilla lukupiirissä ja etukäteen: www.juminkeko.fi/verkkokauppa/

Kihnussa opetetaan ainoana paikka-na Virossa koulussa luokilla 1–8 paikallista kieltä, kansanmusiikkia, kansantansseja ja perinnekäsitöitä.

Tapaamme kaikilla kolmella saarella aktiivisia naisia, joiden ansiosta paikalliset kielimuodot, perinteet, käsityöt, ruoat säilyvät ja kiinnosta-vat myös lapsia ja nuoria.

Erikoisoppaana ja tulkkina toimii tietokirjailija Tapio Mäkeläinen.

Lisätietoja matkan kolmesta pääkohteesta löytyy M.A. Castrénin seuran sivustolta www.ugri.net/kulttuurit/itamerensuomalaiset/pienia-itamerensuomalaisia.

Ohjelma

Pe 13.6. Kihnun puoli päivää

• 8.00–8.20: Kokoontuminen Länsiterminaalissa 2, Tyynenmerenkatu 14, Helsinki
• 9.00–11.15: Laivamatka Eckerö Line m/s Finlandia, Helsinki – Tallinna
• 11.45–14.15: Bussimatka Tallinna – Munalaidin satama
• 14.30–15.40: Lauttamatka Munalaid – Kihnu; omakustanteinen kahvitauko lautalla
• Satamasta kuljetus pienen kuorma-auton lavalla majapaikkoihin:
  Kihnu Külalistemaja, Kihnu Sadama Öömaja ja Ranniku talu
• 16.30–: Opastettu kiertoajelu no 1 pikku kuorma-autolla: kylät, museo, kirkko
• 18.00: Paikallisopas tutustuttaa Kihnun moottoripyörän tarinaan, Uiõ-Matun talo
• 19.00: Kalapäivällinen Kihnun tapaan, Rooslaiun talo
• – Kihnulaiset häät -elokuva selityksineen
• Bussikuljetus takaisin majapaikoille

La 14.6. Kihnun päivä

Aamiainen majapaikassa

• 9.30–13.00: Opastettu kiertoajelu no 2 saarella pikku kuorma-autolla
• 10.00: majakka
• Paikalliset käsityö- ja ruokapuodit (pankkikortti käy)
• 12.15: Kihnulainen lounas, Sireli-talo                        
• 14.15: Mõnun käsityötalo ja käsityömestari Rosalie Karjam, kansanmusiikkikonsertti
• Kuorma-autokuljetus satamaan
• Kihnun kihnunkielisenä paikallisoppaana toimii Uiõ-Matu Mare eli Mare Mätas
• 16.15 – 17.20: Lauttamatka Kihnu – Munalaid, omakustanteinen kahvitauko
• 17.20 – 18.30: Bussimatka Munalaid – Virtsun satama
• 18.45–19.15: Lauttamatka Virtsu – Kuivastu (Muhu), omakustanteinen kahvitauko
• 19.20–20.20: Bussimatka Kuivastu (Muhu) – Kuressaare
• Majoittuminen Hotel GOSPA-kylpylähotelliin**** (3 yötä). Tori 2, Kuressaare, www.gospa.ee
• Opastettu iltakävely kiinnostuneille Kuressaaren keskustassa

Su 15.6. Muhun päivä

Aamiainen kylpylähotellissa

• 10.00–11.00: Bussikuljetus Kuressaare – Muhu (Liivan kylä)
• 11.15: Muhun luterilainen kirkko
• 11.45–12.45: Muhunkielinen luento(tulkkaus suomeksi): Muhu ja Muhun perinnekulttuuri
• 13.00–14.30: Tutustuminen uisk-perinnelaiva Moonlandiin ja pikku purjehdus merellä
• 14.45–15.00: Bussikuljetus Kuivastu – Lõunasadam
• 15.00–16.30: Kalalounas, Lõunaranna sadama resto
• 16.45: Mahdollisuus ostoksille Liivan kylässä
• 17.30–18.20: Bussikuljetus Muhu (Liivan kylä) – Kuressaare
• 19.00–20.30: Opastettu kävelykierros Kuressaaressa

Ma 16.6. Sõrven päivä

Aamiainen kylpylähotellissa

• 10.00–20.00: Bussiretki Sõrven niemimaalle:
  10.15: Tehumardin taistelupaikka ja Ülo Tuulikin romaani Sodan jaloissa
  11.15: Salmen viikinkilaivojen löytöpaikka
  12.00–17.00: Sõrve: Sõrvessä sõrunkielisenä paikallisoppaana toimii Tammeougu Mari eli Mari Lepik
  Luento Sõrvemaa ja sõrulaiset
  Ammuker-kuoron konsertti
  Lounas Sõrven tapaan (Anseküla Teelistemaja)
  – mahdollisuus ostoksille: kirjoja, musiikkia ja käsitöitä
  17.45–18.45: Sõrve säär, Sõrven majakka ja vierailukeskus
  18.45–19.30: Paluumatka Kuressaareen

Ti 17.6. Muhun puoli päivää

Aamiainen kylpylähotellissa

• 9.30–10.25: Bussikuljetus Kuressaare – Koguvan kylä, Muhu
• 10.30–12.00: Muhun museo, Juhan Smuulin muistomerkki
• 12.15–13.45: Lounas Muhun malliin, Nautse Mihkli talon Tuul Resto
• 13.50–14.20: Bussikuljetus Koguva – Kuivastu
• 14.40–15.10: Lauttamatka Kuivastu – Virtsu
• 15.15–17.15: Bussikuljetus Virtsu – Tallinna
• 18.30–21.00: Laivamatka Eckerö Line m/s Finlandia, Tallinna – Helsinki

Hinnat

• 745 € / 2 hh tai 910 € / 1 hh (ryhmän koko 30)
• 808 € / 2 hh tai 973 € / 1 hh (ryhmän koko 20)
• (ryhmän koko 21–29: hinta määräytyy henkilöluvun mukaan)

Kahden hengen huoneissa majoittuvien tulee ilmoittautua samanaikaisesti.

Hinta sisältää laivamatkat Helsinki – Tallinna – Helsinki, majoitukset, ohjelmaan merkityt vierailut, kulttuuriohjelmat ja ruokailut, matkaoppaiden palvelut ja oman bussin koko matkan ajan Virossa.

Matkalle ilmoittautuneilta peritään 100 euron varausmaksu, joka hyvitetään matkan loppumaksun yhteydessä. Varausmaksu palautetaan, mikäli matka ei toteudu. Alle 31 päivää ennen matkan alkua tehdyistä peruutuksista peritään kaikki varauksesta matkanjärjestäjälle aiheutuneet kustannukset. Mikäli matkalle lähtijä ei vielä ole seuran jäsen, jäsenmaksu lisätään matkan hintaan (20 / 10 €).

Vaikka matkalla on mukana oma bussi, myös kävelyä tulee jonkin verran ja esim. pikku kuorma-autojen kyytiin joutuu kiipeämään pikku rappuja myöten. Jalassa on hyvä olla saarimaastoon sopivat kengät. Kihnussa ja Muhussa ei ole käytettävissä taksipalveluja. Ja uimapukua ei kannata jättää kotiin! Erikoisruokavaliot pyritään toteuttamaan. Matkalle lähtevillä on aina hyvä olla kattava matkavakuutus, monilla se toki sisältyy kotivakuutuspakettiin. Pidätämme oikeuden hinnan-muutoksiin polttoaineen hintojen noustessa. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Baltic Ekspress Tours.

 Ilmoittautumisia otetaan vastaan sähköpostitse marja.lappalainen[a]macastren.fi 31.1.2025 saakka ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Matkan toteutuminen edellyttää vähintään 20 osallistujaa.

Tervetuloa M. A. Castrénin seuran saappaanjäljille!

Keskustakirjasto Oodi, Maijansali, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki.

Ohjelma

• klo 13.00 Paneelikeskustelu
• klo 14.00 Naised Köögis: Kordub kõik all päikese - Toistaa kaiken auringon alla
• klo 15.00 Sattuma-duo Arto ja Eila Rinne
• klo 16.00 Marien, ersien ja udmurttien lauluja
• klo 17.00 FT Marko Jouste (Giellagas-instituutti): Njuõʹttjääuʹr leeuʹd - Nuortijärven leuʹddit
• klo 18.00 Tatros-yhtye: Tanssilvanian moldovanunkarilaista kansanmusiikkia

Järjestäjät: Karjalan Sivistysseura, Liszt-instituutti – Unkarin kulttuurikeskus, Maailman Musiikin Keskus, M. A. Castrénin seura, Sukukansojen ystävät, Suomen Unkarilaisten Yhdistys (FME), Suomi-Venäjä-seura

Tapahtumaa tukemassa: Helsingin kaupunki, Liszt-instituutti - Unkarin kulttuurikeskus, Hungarian Academy of Arts MMA, National Cultural Fund of Hungary, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Unkarilaisten Yhdistys

Tapahtuma on mukana Kansainvälisessä alkuperäiskansojen kielten vuosikymmenessä 2022-2032 ja Sivistyksen teemavuodessa 2024.

FB-tapahtuma Sukukansapäivä tanssii ja soi

FB: Sukukansapäivät

M. A. Castrénin seuran ensimmäisen lukupiirin aiheena oli kirjailija Olli Heikkosen kääntämä ja toimittama Kerran olin taivaan suolajärvi – liiviläisen nykyrunouden antologia. Lukupiirin avasi ja johti Olli Heikkonen.

Kevään toinen lukupiiri pidettiin komilaisen kirjailijan Vladimir Timinin kirjasta Tikö - Vähä-Permin poika, joka on luettavissa ja printattavissa M. A. Castrénin seuran kotisivuilta Suomennettua kaunokirjallisuutta -osiosta. Lukupiiriä johdatteli kirjan kääntänyt FM Paula Kokkonen. Lukupiirillä juhlistettiin komin kielen päivää, joka oli tänä vuonna 19.5.

Syksyn ensimmäinen lukupiiri pidetään 19.9.2024 aiheenaan Leena Laulajaisen ja Sonja Tšesnokovan Valkoinen aurinko. Marilaisia novelleita. Lukupiirin johtaa FT Sonja Tšesnokova.

Udmurtia-lukupiiri pidetään 27.11.2024 FM Esa-Jussi Salmisen, hänen kääntämiensä udmurttilaisten novellien ja kirjan Murskautuneet tähdet parissa.

Lukupiirit pidetään M. A. Castrénin seuran toimistossa, ja keskustelun lomassa on kahvi- ja teetarjoilua. Lukupiiri on maksuton ja kaikille avoin - tavoitteena on viettää vapaamuotoinen ja mukava hetki hyvässä seurassa hyvän kirjallisuuden parissa.

M. A. Castrénin seura - Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2, 4. krs, 00130 Helsinki

Lähtö Kasarmitorilta (sateen sattuessa matkataan kuvin ja sanoin  M. A. Castrénin seurassa, Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2, 00130 Helsinki)

Järjestäjä: M. A. Castrénin seura
Vapaa pääsy

Uralilaisten kielten tutkija ja kenttätyömatkojen uranuurtaja Matias Aleksanteri Castrén vaikutti 1800-luvun alkupuolella ja teki useita tutkimusmatkoja selvittääkseen suomalaisten alkuperän. Pisimmät Siperiaan suuntautuneet matkat kestivät useita vuosia.

Tutkimusmatka Castrénin helsinkiläisillä jalanjäljillä Kaartinkaupungista Kruununhakaan kestää reippaan tunnin - tervetuloa kenttätyömatkalle!

Instagram: macastren

Instagram: taiteidenyo